Farkkujen tuska

Nyt on pakko päivittää, kun ottaa kupoliin niin paljon. En ymmärrä miksi nykyään ihannoidaan naisilla sitä laihaa ja lihaksikasta kroppaa, miksi selkärangan joka nikama pitää näkyä ihon alta. Onko se sitä nyky kauneutta? Ja miksi ihannoidaan naisia joilla ei ola lantiota tai pohkeita! Olen niin kyllästynyt etsimään itselleni sopivia farkkuja. 

Aina kun löydän todella hienot farkut, jotka epätoivoisesti haluan ja loppujen lopuksi tilaan ne ja toivon että ovat sopivat, niin taas postipakettia avatessani ja farkkuja repiessäni päälle, huomaan että pienet nämä ovat. Kiristää ja puristaa pohkeista ja polvista. Minulla ei edes ole isot pohkeet, ihan sopusuhtaiset, mutta tietysti koska olen vain 158 cm ja suurinosa niistäkin senteistä löytyy selästä, ovat jalkani kuin teräsputket. Ja nämä nykyajan farkut on suunniteltu nuppineula jalkoihin, eli pitkiin ja ohuisiin kinttuihin, jotka menee poikki kun niitä vääntää. Tämän uuden ihanteen takia farkkujen koot ovat vain pienentyneet, miettikää nyt silloin kun olin kokoa 38 (eli joskus 15-vuotiaana), koko 40 tuntui ihan ällistyttävän isolta. Nykyään kun olen koko 40, niin siltikään farkkujen 40 koko ei mahdu päälleni. Tai anteeksi, kyllä se mahtuu ja lantion kohdasta ovat hyvät, mutta jaloista eivät. 

Ja sitten kun yrität epätoivoisesti löytää omiin jalkoihisi sopivia farkkuja, niin ne ovat sitten vyötärön kohdalta niin löysiä että tarvitset vyön, ettet paljastele persettäsi koko pitäjälle. 
Tässä maailmassa on hyvin vaikeaa hyväksyä itsensä, kun ei löydä edes sopivia vaatteita. Ainot hyvältä tuntuvat housut, ovat yllätys yllätys college-housut, ne eivät kirisitä ja purista pohkeista. 
Kyllä siinä kohtaa kirottiin jumalaa, kun makasin sängyllä selältäni ja mies sai kiskoa kaikilla voimillaan farkkuja jalastani, kun ne olivat kuin jämähtäneet pohkeisiin. En tiedä enää pitäisikö tässä itkeä vai nauraa. Kuinka paljon sitä oikein pitää käyttää energiaa ja vaivaa siihen, että haluaisi näyttää edes vähän naiselliselta. 

Koko ajanhan siinä rupeaa ajattelemaan, etteihän tälläinen pullukka mahdu mihinkään vaatteisiin. Miksi luoja on suonut minulle, tämän kamalan synnytäjänvartalon, haluaisin olla hoikka ja muodoton niin kuin kaikki muutkin. 

Erilaisuus on kyllä rikkaus, mutta pitäisikö minun ruveta kaupungilla kulkemaan alasti ja poliisi-sedille sitten vain sanoa, ettei nykyään tehdä vaatteita jotka istuisivat päälleni. 
Olkaa ihmiset tyytyväisiä vartaloihinne, kun edes vaatteet pukevat teitä. Toisin kuin me joiden päällä mikä tahansa vaate on epämukava ja näyttää lähinnä jätesäkiltä.