18. maaliskuuta 2011

Und das Atmen fällt mir ach so schwer

Nyt ollaan sitten Perhossa taas, eilen lähdin puoli 10 aikaan junalla kokkolaan. Junassa pääosin luin kirjaa ja kuuntelin musiikkia ja olin ihan yksin koko vaunuostossa!
Kokkolassa sitten kävin ostamassa H&M:ltä semmoisen harmaamustan tunikan ja mustat farkkulegginsit. Joskus 5 vaille 4 bussi lähti kohti perhoa ja siinä puoli 6 maissa oltiin perhossa. Menin st1:seltä heti tien yli M:lle. Sielä odotti kaksi karvaturria bordercollie Elmo ja Belgianpaimenkoira Taika. Käytiin M:n kanssa tallilla ja sieltä lähin L:n kanssa asuntolaan tekemään mun synttärikakkua, mikä onnistu tosi hyvin ja oli hyvää :P
Kakku oli vaalenpunainen missä oli HelloKittyn pää, juuri sellainen kun toivoinkin 18 vuotias synttärikakuksi, kiitos tytöille siitä :) 
 No sieltä sitten lähettiin M, J ja H:n kanssa + koirat niin autolla ensin takas M:lle ja vietiin koirat sisälle ja lähettiin J:n kyytiin ja mentiin katsastamaan H:n kämppä minkä se oli ajatellu ostaa. Ihan mukavan näkönen kämppähän se oli, lähellä koulua ja muutenkin lähellä kaikkea., vähä maalia vaan pintaan niin hyvä siitä tulis.
Sen jälkeen sitten lähettiin Latelle ja Lassille, käytiin siis katsomassa keskellä ei mitään niiden kämpää ja se jos mikä oli hieno!

Eilen illalla kun päästiin M:n kanssa takas kämpille niin katottiin Himoshoppaajan unelma elokuva ja sen jälkeen siten nukkumaan. Tänään en oo syöny vielä mitään aamupalaks, yhden kaljan oon kyllä jo juonu ja tällä hetkellä menee toinen jo. Että mä ajattelin alotella jo heti aamusta. 
Kävin hetki sitten noiden kahen sekopää kaksikon kanssa lenkillä ja sain vähän osumaa samalla. Kun yks piha oli ihan peilikirkkaalla jäällä ja sit sen piha ja kävelytien välis oli lumivalli ja tää kaksikko sitten huomas että lumivallin toisella puolella menee koira ja lähti juokseen sitä kohti. Enhän mä voinu mitää tehdä kun jalat luisti kummatkin erisuuntiin ja lopulta kaaduin ja raahauduin koirien perässä sitä jäätä pitkin. Onneks siinä oli se lumivalli, niin koirat pysähty siihen päälle kun sain otettua vähän vastaan. Ei siinä vasemmassa kädessä pintanaarmuja ja sitte toi yks jälki on varmaan siitä kun hihna puristu vähän liian tiukaks mun käden ympäri. 

Ja uskokaa vaan pois, mutta mua masentaa taas. Tuntuu taas vaihteeks että elämä on perseestä. Mulla on jtn ehkä 60e rahaa ja mun pitäs selvitä sillä viikonloppu ja päästä viel sunnuntaina kotiinkin. Huoh, en tuu selviämään sillä jos tää touhu lähtee vähänkin käsistä niin koko elämä menee pilalle. Tai ei kai ihan pilalle, mutta äitee raivostuu jos en pääse sunnuntaina kotia ja jos rahat loppuu niin oon ihan kuses. 
Vähän on epävarma olo ja sit viel tänään olis yhen mökkihipat ja sinne pitäs kuulemma lähteä, eikä siinä sillee mitään mutta toisaalta en halu kohdata siel J:tä kännissä, vaikka kyl me sovittiin ettei meijän välil oo enää mitään ei oo koskaan edes ollu. Mutta sit kuitenkin jos se tulee sinne ja joo... en halu edes puhuu siitä. Täytyy yrittää elää tässä hetkessä ja saada juotua nuo kaljat pois että voi käydä sitten kaupassa hakemassa lisää. Nyt on todellakin bilefiilikset kohta päissään.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti