16. maaliskuuta 2011

Liikaa, vain vähän liikaa mä sieniä napostelen.

[[ Tein vuokrahevoselleni oman blogin joten meidän yhteisiä kuulumisia voitte lukea täältä! 
Tänne en enää kirjoita mitään siitä elämästä, tämä on tarkoitettu vain minun yksinäiselle elämälleni ja ahdistuksilleni. ]]


Ahdistaa, polttaa rinnasta. Elämä tuntuu taas niin jotenkin haikealta ja kaukaiselta. Aivan kun eläisi lasipallossa, josta voi vain katsoa oikeaa maailman menoa. Oloni on todella apea, itkettäisi todella mutta en jaksa alkaa tiputtamaan kyyneliä, koska tiedän minkä takia tuntuu tältä ja olen luvannut itselleni etten ikinä itke siitä syystä. Kyyneleeni eivät ole sen arvoisia! 
En ymmärrä itseäni, enkä kyllä ketään muitakaan. Sain viettää tänään laatu aikaa vuokrahevoseni kanssa ja sillä hetkellä olin maailman onnellisin tyttö. Mutta nyt kun palaa takaisin tänne kammioon, mustaan aukkoon, niin tuntuu niin masentavalta. Toivoisin melkein että voisin joka päivä viettää edes tunnin vuokrahevoseni kanssa, sillä saisin elämääni jotain innostusta.. jotain kannustusta siitä että selviän tästä. 
Toinen iloinen asia on se että olen löytänyt viimeinkin kirjan tai itseasiassa kirja sarja joka kanttaa lukea! 
Nälkäpeli, kirjoittaja on Suzanne Collins. Ja on pakko kehua että kirja on syötävän hyvä.. mahtava.. suurenmoinen, miten sitä nyt ikinä kuvailisi. 
Himoitsen nyt jo kirjasarjan kahta viimeistä osaa Vihan liekit ja Matkijanärhi.

Olen idiootti, muistin vasta tänä iltana että minun pitää lähettää kaikkiin hakemiini koulutuspaikkoihin vaikka mitä lappuja ennen perjantaita. Voi rähmä, miten ikinä kerkiän tekemään kaiken ennen perjantaita.
Voisin tietysti huomenna (jos vain mitenkään kerkiän) koota kaikki tarvitsemani paperit ja laittaa hakulomakkeeni äidin muistitikulle, ja antaa hänelle ohjeet siitä kuinka monta kappaletta hänen pitää mistäkin tulostaa ja minne hänen pitää lähettää mitkäkin. Epätoivoista kun joutuu kaiken nykyään tekemään itse, ei voi vain olettaa että joku opettaja lähettää paperit menemään eri kouluille. 
Huomenna on viimeinen päivä kun olen kotona joten pitää muistaa tehdä kaikki asiat ennen torstaita. Sillä torstaina aijon lähteä mahdollisimman aikaisella junalla Kokkolaan, että ehdin hieman shoppailemaan ennen kuin hyppään bussiin jolla matka taittuu nopeasti kohti Perhoa ja minun oikeaa elämääni!
Ajattelin että jos nyt edes löytäisin itselleni uudet mukavat farkut ja voisin vilkaista itselleni jotkut mukavat kengät jalkaan. Alkossa pitäisi muistaa käydä sielä Kokkolassa (siis jos löydän sieltä alkon)
Ja niin pitäisi 5e laittaa tupakkiinkin taas, kun on askissa enää yksi ns. varavitutustupakka.
Jätän viimeisen tupakin yleensä polttamatta ennenkuin saan ostettua toisen askin, että jos tuleekin kauhea vitutus ja masennus kohtaus niin saa sitte vetää hermosavut jotta mieli vähän rauhoittuisi. 
Nii kyllä olen kaikki paheet taas aloittanut...alkoholi...lääkkeet...tupakka.

XOXO Klonvi




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti