18. heinäkuuta 2012

Miika.

Miks tääl olen mä vieläkin?
Koska aikani tullut täyteen on,
kosk voin mä matkata tuon puoleiseen..
Unohtaa huomisen ja kivun tämän.

Saanks luvan lähteä mä jo?
Onko hiekka valunut jo 
Oi saanko nukahtaa mä ikiuneen
Pois täältä matkata mä voin.

On masennus vienyt voimat mult,
enkä taida jaksaa matkaa jatkaa.
Joten kiitos sulle viimeisistä,
hetkistä niin ihanista.

Kyl osaan mä tien sinne,
pumpuli pilviin.
Tähdenlennon näen mä,
kun se taivaankanta halkoo.
Se johtadattaapi tien sinne,
minne moni tahtonut on lentää. 

Kiitos sulle vielä siitä,
näist kuukausista niin lempeistä.
Kiitos vielä siitä yöstä 23. maaliskuut,
sen mä muistan ikuisesti.
Ja sun hymys muistuu mieleeni,
ain kun katson sua pilvien takkaa. 
Hyvvää loppu elämää sinulle poika,
ehk sielä joskus viel nähdään. 

Nyt siiveet selkääni mä paan,
ja hymyilen viel viimesen kerran.
Lasken suudelman niin hennon jo,
sun otsallesi unelmani.
Jos heräät sä siihen,
oon lähtenyt mä jo..
Hyvästi,
rakastan sua vieläkin. ♥ 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti