Esimmäinen osa.

Elämässäni on ollut paljon erityisiä hevosia, joista jotkut ovat lähteneet sateenkaari sillan päähän vihreimmille laitumille♥. Jotkut kulkevat edelleen täällä kanssamme katsoen kaunista maailmaa jota ihminen tuhoaa, mutta tiemme ovat vain eronneet kesken matkan eriteille.
Olen kuitenkin kiitollinen joka päivästä jokaisen kanssa, hevonen voi opettaa ihmiselle todella paljon elämästä, erilaisesta. Niille tämä elämä on vapautta, rakkautta ja ystävyyttä. Joillekkin se on rankaisemista, lyömistä, epäonnistumista, kipua ja surua. Toivoisin että jokainen hevonen täällä saisi edes kerran kokea pienen tytön/pojan suuren rakkauden. ♥

Tiukka-Pimu v. 2005-2006

Ensimmäinen hevonen joka on jäänyt sydämeeni, on Suomenhevos tamma Tiukka-Pimu "Pimu"

Pimu opetti minulle paljon ja se olikin ensimmäinen hevonen, jolla opettelin ratsastamaan.

Sen kanssa hyppäsin ensimmäiset esteeni ja laukkasin ensimmäisen kerran maastossa. Se oli ensimmäinen jota kävin uittamassa järvessä, vaikka ei veteen silloin mentykään kuin ryntäisiin asti veteen. Tamma kuoli v. 2006 Ähkyyn, ja se haudattiin pihapiiriin, lähelle metsää.

Dumbo v.2007

Toinen hevonen, joka on minulle aina only one. Tapasin tämän ruunan vuonna 2006 , ollessani leirillä Lempäälässä nykyisessä Ratsuniityssä. Voin sanoa että se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Tässä on Puoliveris-r. Dumbo "Bambu".
En saanut Bambua sinä kesänä hoitohevoseksi, mutta seuraavana kesänä sain. Menin Bambulla molempien leirien leirikisat, ja hoidin sen päivittäin. Kesien jälkeenkin kävin hoitamassa ruunaa aina kun kerkesin. Tiesin että se olisi tärkein aina.
Bambulle kävi kuitenkin niin ikävästi että tarhassa sen olessa, siltä lähti toinen silmä ja ratsastuskoulu ei pystynyt pitämään yksisilmäistä hevosta tallilla, joten se lopetettiin ja päästettiin vihreimmille laitumille. Myös Bambu haudattiin tallin yhdelle niitylle.

Kolmas ja viimeinen tämän osion hevonen on Suomenhevos ruuna Velmu Waan "Vellu".

Velluun tutustuin entisessä koulussani Perhon maaseutuopistolla tutumminen paikka tunnetaan nimellä Molli. Vellu on yksi koulun ratsuista ja ratsastin sillä usemmin kuin kaksi kertaa koulun omilla ratsastustunneilla.

Olin ainut ratsastusryhmästäni joka sai sen menemään rauhallisemmin, Vellu oli hieman velmumpi tapaus ja jos sitä ei saanut pideltyä niin se vei ympäri maneesia ratsastajaa laukassa. Sen kanssa piti olla vakaa ja pehmeä käsi. Ja laukassa pidättää paljon, että sai rauhallisen laukan aikaan. Hoitaessa Vellu oli myös velmu tapaus, sillä se ei olisi halunnut seistä paikoillaan. Vellu asuu edelleen samalla tallilla ja voi hyvin. 

Se on kuitenkin jäänyt mieleeni hauskana tapauksena. 

Kiitos kaikesta opettamasti Vellu! ♥

Tähän päättyy ensimmäinen osa, rakkaat hevoset muistoissani postaus.

Siinä oli ensimakua seuraavaan osaan jossa kerron muutamasta ponista ja yhdestä hevosesta.

Siihen asti näkemisiin näiltä osin (: 

XOXO Ryyn1