Mä en oo niin vahva, että voisin tämän kestää

Nää seinät kaatuu mun päälle, tääl on liian vähän tilaa
Mua ahdistaa, enkä mä kestä tätä olotilaa

Mä hajotan kaiken ympäriltä, olo on niin vaikee
En pysty syömään, en pysty ajattelemaan
En pysty keskittyyn mihinkään, enkä tee mitään

Ahdistaa taas vaihteeks.. valinnan vaikeutta on ilmassa vähän liikaakin. Tai no ei sillee ahdista niinku tavallisesti, vaan on semmonen ailahteleva olo taas, niinku koko viikon ollu jo. En tiedä mitä pitäs tehdä asioiden suhteen, toisaalta ymmärrän ettei mulla ois nyt varaa lähtee yhtään mihinkään juhannusta viettään, mutta taas toisaalta halun nähdä kavereita ja uusia ihmisiä ja pitää hauskaa. Silti.. kuitenkin tulee semmonen olo että jos kaikki menee taas samalla kaavalla ja jään taas kyytiä vaille yksin. 

Tuntuu ettei jaksais tätä saman kaavan elämistä enää, tarvin muutosta tähän syntisen paskaan elämään. Joo no ei se ihan syntistä taida olla mutta kuitenkin... olis niin mukava kuitenki viettää juhannus tampereellakin, mutta nenu on töissä joten en usko että siitä mitään tulis. Mökille en halu lähteä, mutta porukoitten mukaan mulla ei oo muuta vaihtoehtoa. Aina löytyy muita vaihtoehtoja!

No.. en minä tiedä mitä sitä pitäis tehdä... antaa kaiken mennä omalla painollaan nyt ainakin tää alkuviikko, katsoo sitten torstaina mitkä on fiilingit sillon että lähteekö vai ei..

XOXO Klonv1